Ilmiöitä, elämää ja ihmisiä suurvalta-ajan runoissa

”Såväl historikern som poeten var förevigare, som genom sina texter lyfte händelser och människor ur tidens ström till skriftens evighet.”

Stina Hansson: Svenskans nytta, Sveriges ära (1984)

Lähteillä

Marraskuussa vietin kaksi päivää Tukholman Kungliga biblioteketissa tutkimassa kirjaston mittavia henkilörunouden kokoelmia. Toisin kuin Helsingissä Kansalliskirjastossa, Kungliga biblioteketissa henkilörunouden tutkija ei tutki mikrofilmattua tai digikuvattua aineistoa, vaan alkuperäisiä julkaisuja, jotka on sidottu niteisiin julkaisuvuoden sekä julkaisun koon perusteella. A-sarjan niteissä on 1600-luvulla julkaistua henkilörunoutta, B-sarjan niteissä 1700-luvun ja C-sarjan niteissä 1800-luvun henkilörunoja. Kvarttokokoiset painatteet – […]

Barokin koukeroita kalevalamittaisessa runossa

Talonpoika, Pellonpoika Talonpoika Vuodenpoika Laske Lauluja lakian Pitkän Pellon pyörtäneldä Lammas Lauman laitumelda. Carl Bondelle ja Maria Gustava Gyllenstiernalle vuonna 1693 laadittu suomenkielinen hääruno kuvaa talonpoikaista työtä romantisoiden: se on laulujen laskettelemista vehreillä pelloilla, joilla lampaat laiduntavat. Georgius Kihlin (myös muodossa Kijhl) kirjoittama runo sisältää paljon samoja piirteitä kuin hänen samalle hääparille kirjoittamansa ruotsinkielinen runo […]

Seuraa blogia