”Såväl historikern som poeten var förevigare, som genom sina texter lyfte händelser och människor ur tidens ström till skriftens evighet.”
Stina Hansson: Svenskans nytta, Sveriges ära (1984)
”Crantzil sangen caunucaisell/ Sormuxella kijldäwäisell” – suomenkielisistä promootiorunoista
Toukokuun lopussa juhlitaan Helsingin yliopiston Filosofisen tiedekunnan promootiota, jossa tuoreet maisterit saavat sormuksen sormeensa ja laakeriseppeleen päähänsä ja tohtorit saavat oikeuden käyttää oppiarvonsa merkkejä, tohtorinhattua ja miekkaa. Yliopistolliset promootiot ovat itse asiassa vanhimpia Suomessa vietettäviä juhlia: promootioita on järjestetty säännöllisesti vuodesta 1643, jolloin promovoitiin Kuninkaallisen Turun Akatemian ensimmäiset maisterit. 1600-luvulla promovoitiin vain maistereita, tohtoripromootio tuli…
Maria Tolle ja Jairoksen tytär
Jo aiemmin blogissa on ollut esillä Turussa opiskellut värmlantilainen ylioppilas Petrus Magnus Gyllenius, joka tunnetaan erityisesti päiväkirjastaan. Monien muiden tapaan Gyllenius kirjoitti ylioppilasvuosinaan myös henkilörunoutta. Yksi Gylleniuksen kirjoittamista runoista kuuluu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjaston kokoelmiin. Kyseessä on hautaruno, joka on omistettu kolmelle vainajalle: Maria, Birgitta ja Nicolaus Tollelle, värmlantilaisen kruununvoudin Gilius Giliusson Tollen (1601–1678) kolmelle…
Ajan virrasta kirjoituksen ikuisuuteen 